torstai, 12. maaliskuu 2009

Tervehdykseni

 

 

Kukkiva maa

Maa kuohuu syreenien sinipunaisia terttuja,

pihlajain valkeaa kukkahärmää,

tervakkojen punaisia tähtisikermiä.

Sinisiä, keltaisia, valkeita kukkia

lainehtivat niityt mielettöminä merinä.

Ja tuoksua!

Ihanampaa kuin pyhä suitsutus!

Kuumaa ja värisevää ja hulluksijuovuttavaa,

pakanallista maan ihon tuoksua!

Elää, elää, elää!

Elää raivokkaasti elämän korkea hetki,

terälehdet äärimmilleen auenneina,

elää ihanasti kukkien,

tuoksustansa, auringosta hourien

- huumaavasti, täyteläästi elää!

Mitä siitä, että kuolema tulee!

Mitä siitä, että monivärinen ihanuus

varisee kuihtuneena maahan.

Onhan kukitttu kerta!

Katri Valan runot Pajupilli ja Syyskesän juhla kokoelmasta Paluu (1934) :


torstai, 12. maaliskuu 2009

Mitä?

Näkyykö?

torstai, 12. maaliskuu 2009

Tervehdys!

Onkohan täällä ketään?